Kylätiellä autoille on varattu normaalia kapeampi ajorata ja tien molemmilla puolilla on tavallista leveämmät pientareet tai pyöräkaistat. Silloin, kun ratkaisuna ovat pyöräkaistat, jalankulkijoille varataan erillinen jalkakäytävä. Kylätiellä moottoriajoneuvoilla ajetaan tien keskellä. Pyöräliikenne ja jalankulkijat käyttävät tien piennarta. Kohtaamistilanteessa autot väistävät tilapäisesti pientareelle tai pyöräkaistalle.
Kylätiellä reunaviiva erottaa ajoradan sekä pyöräilylle ja jalankululle varatun alueen. Reunaviiva on yhtenäinen valkoinen viiva, joka osoittaa ajoradan reunan. Tieliikennelain mukaan ajoneuvolla saa ajaa tilapäisesti muullakin kuin sille tarkoitetulla tien osalla, jos olosuhteet sitä vaativat, eikä siitä aiheudu vaaraa tai huomattavaa haittaa.
Kyläteistä ei ole sitä osoittavaa liikennemerkkiä, vaan tie osoitetaan ajoratamaalauksin ja mahdollisesti erillisellä opastetaululla. Kylätiet ovat Suomessa suhteellisen uusi tietyyppi, eikä niitä ole vielä toteutettu kovin paljon. Suomessa kyläteitä löytyy esimerkiksi Hattulasta, Pyhtäältä ja Mathildedahlista.
Kylätie voidaan rakentaa, kun halutaan parantaa kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ilman, että rakennetaan uutta väylää. Maantieympäristössä ratkaisuna käytetään yleensä pientareita, kun taas kaupunkimaisemmassa liikenneympäristössä voidaan käyttää pyöräilykaistoja ja jalkakäytävää.
Kylätiellä pyritään rauhoittamaan henkilöautoliikenteen nopeuksia ja lisäämään eri käyttäjäryhmien kokemaa liikenneturvallisuutta. Kylätie voidaan rakentaa vähäliikenteisille tai keskivilkkaille teille. Kylätieksi soveltuvalla tiellä pitää olla koko tiejaksolla riittävä näkyvyys, jotta vastaantulevat ajoneuvot havaitaan ajoissa. Kylätien maksiminopeusrajoitus voi olla maksimissaan 50 km/h.
Kylätie on kustannustehokas tapa parantaa kävelyn ja pyöräliikenteen olosuhteita. Suurimmat kustannukset kyläteiden perustamisesta aiheutuu, kun tie useimmiten päällystetään uudelleen ennen kylätien tiemerkintöjen tekoa.