Sorateiden peruskunnostus tapahtuu keväällä, jolloin tehdään soratien kevätmuokkaus sekä pölynsidonta. Pölynsidonta tehdään pintakelirikon loputtua tien ollessa kostea. Syksyn hoidolla huolehditaan routaantuvan tienpinnan tasaisuudesta talvihoidon, ennen kaikkea lumen aurauksen vuoksi. Sorateiden syystasauksella estetään syyssateiden aikana reikiintyneen ja raiteistuneen tienpinnan jäätyminen epätasaisena. Yksittäinen soratie sorastetaan keskimäärin kerran viisivuotisen urakan aikana - kaikkia sorateitä ei siis sorasteta joka vuosi.

Soratien kunto ei aina vastaa tienkäyttäjien odotuksia. Soratien laatuvaatimukset sallivat jonkin verran epätasaisuutta ja paikallista pintakunnon vaihtelua sekä pölyämistä. Soratien pintakuntoa arvioidaan silmämääräisesti ja ajotuntumaan perustuen. Laatuvaatimukset eivät ole voimassa kelirikon aikana.

Kiinteys

Tavoitteena on, että ajourilla tienpinta on lähes kiinteä ja irtoainesta on vain ajourien ulkopuolella. Laatuvaatimusten mukaan irtoainesta voi olla kuitenkin jonkin verran myös ajourilla. Ei ole kuitenkaan sallittua, että tien pinta on koko leveydeltään paksun irtoaineksen peitossa eikä kiinteää pintaa ole juurikaan näkyvissä.

Keskimmäisessä ja oikean laidan kuvassa soratiellä on jonkin verran irtoainesta ja se on vielä sallittua. Sen sijaan vasemmassa kuvassa tien pinta on kokonaan karkean irtoaineksen peitossa, eikä se vastaa enää laatuvaatimuksia. Heti sorastuksen jälkeen tienpinnalla on karkeaa irtoainesta, mutta se on sallittua. Tilanne paranee yleensä muutamassa päivässä. 

Tasaisuus

Tavoitteena on, että tienpinta on suurimmaksi osaksi tasainen. Tiellä voi silti olla paikoitellen epätasaisuutta, kuten kuoppia, pyykkilautaa, kohoumia tai uria. Laatuvaatimusten mukaan on sallittua, että tiellä on jonkin verran myös sellaisia kohtia, joiden vuoksi on hidastettava vauhtia tai muutettava ajolinjaa. Epätasaisia jaksoja voi olla melko pitkälläkin matkalla kerrallaan ja silti tie on laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa. Laatuvaatimusten mukaan tien pinta ei kuitenkaan saa olla koko leveydeltään tai pitkiltä matkoilta erittäin epätasainen eikä tiellä saa olla liikennettä mahdollisesti vaarantavia kohtia.

Oikeanpuoleisessa kuvassa on yksittäisiä kuoppia, joita ei tarvitse väistää. Se on sallittua, sillä laatuvaatimusten mukaan tienpinnan ei tarvitse olla täysin tasainen. Laatuvaatimusten arvioinnissa yksittäisten kuoppien sijaan tärkeämpää on arvioida tien ajettavuutta ja ajolinjan säilyttämistä kokonaisuutena. Vasemmassa kuvassa on pidempi ja leveämpi kuoppasarja, jota ei voi väistää omalla ajokaistalla.

Pölyävyys

Tavoitteena on, että pölyävyys ei haittaa merkittävästi näkyvyyttä tai asutusta ja viljelmiä. Hyvässä tilanteessa pöly ei leviä tien pientareita kauemmaksi. Laatuvaatimusten mukaan on sallittua, että pölyä leviää jonkin verran pientareiden ulkopuolelle ja siitä aiheutuu jonkin verran haittaa näkyvyydelle, asutukselle ja viljelmille.

Pölyävyyttä arvioidaan ajamalla henkilöautolla 60 km/h nopeudella. Raskaat ajoneuvot ja suuremmalla nopeudella ajaminen voivat aiheuttaa voimakkaampaa pölyämistä, mutta silti pölyäminen saattaa olla laatuvaatimusten mukaisissa rajoissa.

Sää vaikuttaa sorateiden kunnossapitoon

Sorateille on tyypillistä, että niiden kunto vaihtelee merkittävästi sääolojen mukaan. Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt, kuten pitkät kuivat jaksot ja runsaat sateet ovat yleistyneet. Pintakelirikkoa esiintyy yhä useammin myös syksyisin, etelässä jopa talvisin.

Sääolosuhteet vaikuttavat myös tienhoitotoimenpiteiden ajoitukseen. Liian kuivalla tai märällä kelillä ei voida tehdä hoitotoimenpiteitä tai toimenpiteillä ei pystytä saaman toivottua lopputulosta. Sorateiden kunnossapidolle otollisia kelejä ei välttämättä ole riittävästi kaikkien sorateiden hoitamiseen.  Joskus on pakko tehdä työt epäsuotuisissa olosuhteissa ennen talven tuloa.

Liian kuiva keli voi siirtää sorateiden kunnossapitotöitä. Pinnan tasaus vaatii onnistuakseen riittävän kosteuden, jotta irrotettu soratien pinta kiinteytyy uudelleen, eikä aiheuta entistä pahempaa ongelmaa. Kesällä pitkien poutajaksojen aikana soratien pintakerros kuivuu liiaksi ja tie alkaa pölytä. Suolaus ei kuitenkaan tehoa kovin hyvin, jos on ollut pitkä sateeton jakso. Tällöin tien pinnassa ei ole tarpeeksi kosteutta, jonka suola voisi sitoa. Näissä tilanteissa on odotettava pidempijaksoista sadetta, jotta pölyongelma saadaan hallintaan. Kastelulla kosteutta ei saada riittävästi, jotta pölynsidonta onnistuisi.

Myös pitkään jatkuneet sateet voivat siirtää sorateiden kunnossapitotöitä. Vettynyttä soratietä ei kannata höylätä, sillä raskas höyläyskalusto vain pehmittää entisestään tien pintaa ja heikentää sen kuntoa ja ajettavuutta. Irronnut kiviaines ei sitoudu sateella enää uudelleen, minkä vuoksi tielle muodostuu helposti kuoppia ja tilanne voi pahentua entisestään. Ainoa keino parantaa märän soratien kuntoa on levittää uutta mursketta pahimpiin paikkoihin. Tällä keinolla saadaan kuitenkin tilannetta parannettua vain muutaman päivän ajaksi. Ennen höyläystä pitäisi olla pari sateetonta päivää ja sen jälkeen liikenteen pitäisi ehtiä tiivistää tien pintaa muutama päivä ennen uusia sateita. Muutoin höyläystyö menee hukkaan ja lopputulos voi olla alkuperäistä huonompi.    

Syksyllä voi sataa lunta ennen soratien jäätymistä. Pintakelirikkoisella soratiellä lumen poisto tasaisesti auraamalla on vaikeaa, eikä sitä voi tehdä turvallisesti.

Ajonopeudella voi vaikuttaa soratien kuntoon

Sorateillä ajavien ajonopeudet kasvavat yleensä heti kun tien pinta on tasattu ja ajo-olosuhteet ovat parantuneet. Tällöin tien pinnan vauriot uusiutuvat herkemmin ja tie on uudelleen tasauksen tarpeessa. Jokainen autoilija voi vaikuttaa itse soratien kunnon säilymiseen ajamalla hiljempaa. Ajonopeudella voi myös vaikuttaa pölyämisen määrään kesäaikaan.

Useimmiten sorateillä on yleisnopeusrajoitus, joka sallii maksimissaan ajonopeuden 80 km/h. Yleisnopeusrajoitusalueella on kuitenkin ensisijaista sovittaa ajonopeus vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi. Yleensä sorateiden liikennemäärät ovat alle 300 ajoneuvoa vuorokaudessa, mutta jotkut soratiet ovat vilkkaammin liikennöityjä. Suuri liikennemäärä rasittaa soratien pintaa enemmän ja yhdistettynä poikkeuksellisiin keliolosuhteisiin soratietä ei välttämättä pystytä pitämään koko ajan liikennettä tyydyttävässä kunnossa.

Lisätietoja:

• Soratien pintakunnon määrittäminen (pdf, Väylävirasto)