Miten maanteitä hoidetaan talvisin?


Talvihoitoluokat

Väylän merkitys, liikennemäärä ja -koostumus määrittelevät teiden hoidon palvelutason. Koska kaikkia teitä ei voida hoitaa kohtuullisin kustannuksin välittömästi, tiet on luokiteltu eri hoitoluokkiin. Voit tarkistaa Väyläviraston karttapalvelusta, mihin talvihoitoluokkaan tiet kuuluvat:

Hoitoluokka Ise

(1 591 km: 2 % tiepituudesta, 30 % liikenteestä, 28 % raskaasta liikenteestä) 

Tie on pääosin paljas. Lumenpoistoon ryhdytään lumisateen alettua. Liukkautta torjutaan ennakoivasti. Tie pyritään pitämään koko ajan laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa. Toimenpideaika lumenpoistoon on pari tuntia. Sään muutostilanteissa voi esiintyä lievää liukkautta. Myös pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, tien pinta voi olla osittain jäinen. Hoitolenkit Ise hoitoluokan teillä ovat lyhyitä, jotta vilkkaat tiet saadaan hoidettua nopeasti laatuvaatimusten mukaiseen kuntoon. 

Talvinen tie, hoitoluokka Ise.

Kuva: hoitoluokan ISe tie

 

Hoitoluokka Is

(7 728 km: 10 % tiepituudesta, 37 % liikenteestä, 42 % raskaasta liikenteestä)
Tie on pääosin paljas. Lumenpoistoon ryhdytään pian lumisateen alettua. Liukkautta torjutaan pääosin ennakoivasti. Sään muutostilanteissa voi esiintyä lievää liukkautta. Myös pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, tien pinta voi olla osittain jäinen. Toimenpideaika lumenpoistoon ja liukkaudentorjuntaan on pari tuntia. Hoitolenkit ovat Is hoitoluokan teillä melko lyhyitä, jotta hoitolenkin pystyy kiertämään toimenpideajassa. 


Talvinen tie, hoitoluokka Is.

Kuva: Hoitoluokan Is tie

 

Hoitoluokka I

(184 km: 0,2 % tiepituudesta, 1 % liikenteestä, 1 % raskaasta liikenteestä)

Tie on suurimman osan ajasta paljas. Pyrkimyksenä on hyvä pito, mutta sään muutostilanteissa voi lievää liukkautta esiintyä. Matalia kapeita polannekaistoja ajokaistojen ja ajourien välissä voi ajoittain esiintyä. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, voi tien pinta olla osittain jäinen. Liukkauden ongelmatilanteet pyritään estämään ennakoivasti liukkauden torjunnalla.

Hoitoluokka poistuu käytöstä lähivuosina hoitourakoiden kilpailutuksen yhteydessä. I-hoitoluokka siirtyy tyypillisesti Is tai Ib-luokkaan. 

Talvinen tie, hoitoluokka I.

Kuva: Hoitoluokan I tie

 

Hoitoluokka Ib

(11 962 km: 15 % tiepituudesta, 17 % liikenteestä, 17 % raskaasta liikenteestä)

Tie on yleensä pääosin paljas, mutta pakkaskelien aikaan ajokaistojen ja ajourien välissä voi ajoittain esiintyä matalia kapeita polannekaistoja. Polanteet pyritään pitämään ohuena nopealla lumen ja polanteen poistolla. Liukkauden torjunta tehdään pääosin suolalla. Liukkautta pyritään torjumaan ennakoivasti. Pitkinä pakkaskausina, jolloin suolaus ei ole mahdollista, voi tien pinta olla osittain jäinen. Pakkasliukkautta torjutaan tarpeen mukaan hiekalla. Toimenpideaika lumen poistoon ja liukkauden torjuntaa on muutama tunti.

Urakoiden kilpailutuksen myötä siirrytään käyttämään toimintatapaa, jossa kokonaan polanteisia teitä ei juurikaan esiinny. 

Talvinen tie, hoitoluokka Ib.

Kuva: Hoitoluokan Ib tie

 

Talvihoitoluokka Ic 

(3 606 km: 5 % tiepituudesta, 4 % liikenteestä, 3 % raskaasta liikenteestä)

Tie on yleensä osittain polannepintainen ja joskus kokonaan polannepintainen. Polanneurat ja -pinta tasataan mahdollisimman tasaiseksi. Päällysteen kunto ja reunapainumat vaikuttavat aurausjäljen tasaisuuteen. Liukkauden torjunta tehdään pääosin piste- ja linjahiekoituksella sekä polanteen karhennuksella. Talvikelillä tie ei ole täysin pitävä, mikä on syytä huomioida ajokäyttäytymisessä. Mustan jään tilanteita torjutaan myös suolaamalla. Etenkin syksyisin ennen varsinaisia talvikelejä ja keväisin yöpakkasten aikaan liukkautta torjutaan suolaamalla. Suolausta voidaan käyttää liukkauden torjunnassa myös muulloin, jos olosuhteet ovat otolliset. Toimenpideaika lumen poistoon ja liukkauden torjuntaan on muutama tunti. Lumisateen voimakkuus vaikuttaa aurauksen aloittamisajankohtaan.

Talvinen tie, hoitoluokka IC.

Kuva: Hoitoluokan Ic tie

 

Hoitoluokka II 

(15 409 km: 20 % tiepituudesta, 7 % liikenteestä, 5 % raskaasta liikenteestä)

Tien pinta on pääosin polannepintainen, ja polanne voi olla osittain urautunut. Lunta voi sataa useampi sentti, ennen kuin toimenpiteet käynnistyvät. Uusimmissa urakoissa klo 02-20 välisenä aikana toimenpiteet aloitetaan vähän aikaisemmin. Teiden pintoja karhennetaan sekä risteysalueet, mäet ja kaarteet hiekoitetaan säännöllisesti. Kaikkein ongelmallisimmilla keleillä myös tiet hiekoitetaan kokonaan. Hiekoitustarve varmistetaan keliolosuhteiden mukaan. Tieverkon auraus- ja liukkaudentorjuntareitit ovat pitkiä, jolloin niiden läpiajamiseen kuluu useampi tunti.

Tiellä on normaalitilanteissa riittävä kitka ja tasaisuus maltilliseen liikennöintiin. Vaikeissa säätilanteissa, esimerkiksi sään äkillisesti lauhtuessa tai heti lumisateiden jälkeen, liikenteeltä edellytetään varovaisuutta.

Talvinen tie, hoitoluokka II.

Kuva: Hoitoluokan II tie

 

Hoitoluokka III 

(37 422 km: 48 % tiepituudesta, 4 % liikenteestä, 4 % raskaasta liikenteestä)

Tiestö on pääosan aikaa polannepintainen ja paikoin voi olla uria. Laatu on pääosin sama kuin hoitoluokan II teillä, mutta auraus voi kestää tuntia ja liukkaudentorjunta kaksi tuntia pidempään. Lunta sallitaan myös vähän enemmän kuin hoitoluokassa II. Sään muuttuessa keli voi olla useiden tuntien ajan ongelmallinen, jolloin ajaminen vaatii erityistä varovaisuutta. 

Talvinen tie, hoitoluokka III.

Kuva: Hoitoluokan III tie

 

Jalankulku- ja pyöräilyväylät

Hoitoluokka K1

(3 035 km: 59 % kävely- ja pyöräilyväylien pituudesta)

Jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat talvikelin aikana pääosin polanteisia. Toimenpiteet liukkauden torjumiseksi käynnistetään kahdessa tunnissa. Liukkautta torjutaan jalankulku- ja pyöräilyväylillä hiekoittamalla tai karhentamalla. Jalankulku- ja pyöräilyväylillä saa olla muutama senttimetriä irtolunta ennen hoitotoimenpiteiden käynnistymistä ja väylien pitää olla aurattuina kolmessa tunnissa siitä, kun toimenpiteet on käynnistetty. Yöaikaan klo 22-06 laatu voi olla alempi, mutta väylän pinnan on oltava silti turvallinen liikkua.

Talvinen kevyen liikenteen väylä, hoitoluokka K1.

Kuva: Hoitoluokan K1 jalankulku- ja pyöräilyväylä

 

Hoitoluokka K2

(2 100 km: 40 % kävely- ja pyöräilyväylien pituudesta)

Jalankulku- ja pyöräilyväylät ovat talvikelin aikana pääosin polanteisia. Laatu on pääosin sama kuin K1-luokan väylillä, mutta auraus- ja liukkaudentorjunta voi kestää tunnin pidempään. Yöaikaan klo 22-07 laatu voi olla alempi, mutta väylän pinnan on oltava silti turvallinen liikkua.

Kevyen liikenteen väylä, hoitoluokka K2.

Kuva: Hoitoluokan K2 jalankulku- ja pyöräilyväylä

 

Hoitoluokka L

(65 km: 1 % kävely- ja pyöräilyväylien pituudesta)

Jalankulku- ja pyöräteiden reittimäiset laatukäytävät sijaitsevat isoimmilla kaupunkiseuduilla. Laatukäytävien vaatimukset määritellään tapauskohtaisesti yhtenäiseksi laatukäytävällä olevien kuntien pyörätieverkon kanssa ja vaatimukset ovat joiltain osin korkeampia kuin hoitoluokassa K1. Laatukäytävän liukkautta voidaan torjua esim. harjasuolaamalla tai toimenpideajat voivat olla lyhyempiä tai keväällä hiekoitushiekka voidaan poistaa laatukäytäviltä aikaisemmin pyöräilyn edistämiseksi. Laatukäytävillä voi olla myös yöaikaisia laatuvaatimuksia. 

Kuva: Hoitoluokan L jalankulku- ja pyöräilyväylä

 

Lumimyräköiden aikana laatuvaatimukset eivät ole voimassa

Hoitourakat mitoitetaan normaalien kelien mukaan ja talvisin kelit voivat muuttua nopeastikin, jolloin hoitourakoitsijan on hyvin vaikea vastata laatuvaatimusten mukaisesta teiden hoidosta. Myös runsaiden lumisateiden (10 cm 4 tunnin aikana) tai alijäähtyneen vesisateen aikana tiet ehtivät alittaa laatuvaatimukset nopeasti hoitotoimenpiteiden jälkeen uudelleen. Tällaisissa tilanteissa hoitoluokkien mukaiset laatuvaatimukset eivät ole voimassa. Urakoitsija tekee työstä tällöin koko kalustolla jatkuvasti. Tiet hoidetaan kuntoon olosuhteiden palauduttua normaaliksi. 

 

Liittymien näkemien puhdistaminen

Liittymien turvalliseen käyttöön tarvitaan myös hyviä näkemiä. Liittymien lähellä näkemien lumivallit madalletaan ja muut liikenteelle välitöntä vaaraa aiheuttavat näkemää rajoittavat esteet poistetaan mahdollisimman pian. Liittymien näkemiä pidetään jatkuvasti kunnossa.
 
Liittymien näkemien ylläpitäminen ei kuulu ainoastaan maanteiden hoitourakoitsijalle, vaan maantiehen liittyvistä liittymistä vastaa sen omistaja, joka voi olla valtion lisäksi kunta, yksityistiekunta tai kiinteistön omistaja.  

Lue lisää lumivalleista