Junat kulkevat paikasta toiseen radan turvalaitteiden, eli erilaisten järjestelmien ja laitteiden ohjaamana. Lisäksi turvalaitteet varmistavat myös liikenteen turvallisuutta. Turvalaitevika tarkoittaa, että jokin turvalaitteen turvallisuusehdoista ei toteudu. Tällöin asetinlaite ohjaa järjestelmän turvalliseen tilaan, eikä junalle anneta lupaa liikkua. Pienikin turvalaitevika saattaa heijastua laajalle junaliikenteeseen, sillä suurin osa Suomen rataverkosta on yksiraiteista ja kiertoreittiä vikapaikan ohi ei välttämättä voida järjestää.

Rautateiden liikenteenohjaajat muodostavat junille reittejä paikasta toiseen. Turvalaitteet pitävät huolen siitä, että kulkutie on käytössä vain yhdelle junalle kerrallaan. Kun juna kulkee kulkutien loppuun, kulkutie purkautuu ja seuraavalle junalle voidaan asettaa uusi kulkutie. Liikenteenohjaaja valvoo junien liikkumista ja automatiikkaa. Jos turvalaitteeseen tulee vika, liikenteenohjaaja tekee poikkeustilanteessa päätöksen junien kulusta.

Junan kuljettaja näkee opasteista, että kulkutie on varmistettu. Lupa varmistetaan myös junien kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteilla, eli baliiseilla. Ne välittävät tiedon opasteesta junan järjestelmälle. Junan kulunvalvonta varmistaa kuljettajan työtä ja minimoi inhimillisen virheen mahdollisuuden, kuten ylinopeuden.

Rautateiden tekniset järjestelmät uudistuvat tulevaisuudessa Digirata-hankkeen myötä. Digirata-hankkeeseen liittyy keskeisesti esimerkiksi junien kulunvalvonnan järjestelmän uudistaminen.

Lisätiedot:

• Turvalaitteet varmistavat junien kulkua nyt ja tulevaisuudessa (Väylävirasto)
• Digirata-hanke (Väylävirasto)