Artikkelin leipäteksti
ELY-keskus teettää harkinnanvaraisesti tärinämittauksia silloin, kun on syytä epäillä tärinän aiheutuvan tien huonosta kunnosta tai tehdystä tienparannustoimenpiteestä. Yleensä mittaukset kohdennetaan kohteisiin, jossa tärinä on aiheuttanut näkyviä vaurioita kiinteistöllä. Niukan rahoituksen vuoksi tärinämittauksia tehdään vain harvoin.
Tärinämittauksen voi teettää jokainen kiinteistön omistaja halutessaan itse, mikäli haluaa selvittää esim. tärinän voimakkuutta suhteessa yleisesti käytettyihin ohje/suositusarvoihin. Mittaustulos ei kuitenkaan välttämättä johda mihinkään toimenpiteisiin ELY-keskuksen toimesta.
Jos maantiestä aiheutuu kiinteistölle vahinkoa, on kiinteistön omistajalla oikeus saada siitä korvaus tienpitäjältä. Mikäli tärinän havaitaan johtuvan tiehen liittyvästä tekijästä, tienpitäjä pyrkii ensisijaisesti parantamaan tien kuntoa tärinähaitan poistamiseksi.
Rakennuksen läheisyydessä sijaitsevan liikenneväylän liikenne voi aiheuttaa havaittavaa tärinää. Tien huono kunto, hidaste tai muu epätasaisuus tienpinnoitteessa voi lisätä tärinän havaittavuutta. Tienparannustöiden eri rakentamisvaiheista voi myös aiheutua tärinää tien läheisyydessä. Rakennuksessa havaittavan tärinän voimakkuuteen vaikuttavat mm. rakennuksen perustamistapa ja maaperäolosuhteet. Etenkin savikolla sijaitsevissa rakennuksissa on usein havaittavissa tärinää ja tärinä on havaittavissa kauempana tärinälähteestä kuin kovemmilla maaperillä sijaitsevissa rakennuksissa.
Tärinämittaus toteutetaan normaalisti n. 1 viikon kestoisena mittauksena ja sillä pyritään selvittämään, aiheuttaako mittausjakson tärinätasot rakennuksen rakenteille vaurioitumisriskiä. Nykyisin selvitetään myös tärinän vaikutusta asumisviihtyvyyteen. Tärinämittauksen suorittaja ottaa yleensä kantaa myös, missä määrin tien kuntoon liittyvät tekijät saattavat aiheuttaa tärinää lähiympäristössä.
Mikäli kohteesta on jo aiemmin toteutettu tärinämittaus, tuloksia voidaan verrata. Normaalisti tärinämittauksia tehdään ennen tienparannustoimenpidettä (esim. hidaste), jolloin on mahdollista verrata uusia tuloksia ennen parannustoimenpiteen toteuttamista vallinneeseen tilanteeseen ja arvioida toimenpiteen vaikutuksia tärinätasoihin.