Artikkelin leipäteksti
Liikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia saattaa olla mahdotonta estää vain nopeusrajoituksia alentamalla, mutta niiden seurauksia on kuitenkin täysin mahdollista lieventää. Liikenteessä kuolee vuosittain noin 220 ihmistä ja vähintään 16 000 loukkaantuu jollakin tavalla. Puolet alle 45-vuotiaiden kuolemaan johtaneista onnettomuuksista tapahtuu liikenteessä. Luvut ovat pelottavia ja ne johtuvat suurelta osin suurista ajonopeuksista. Kuusi kymmenestä autoilijasta ajaa liian lujaa.
ELY-keskus ja kunnat ovat vastuussa teiden ja katujen liikenneturvallisuudesta. ELY-keskus vastaa yhdessä kuntien kanssa siitä, että nopeusrajoitukset asetetaan liikenneturvallisuussääntöjen mukaisesti. ELY-keskuksen ja muiden viranomaisten ja organisaatioiden tehtävänä on tiedottaa tienkäyttäjiä nopeuden merkityksestä liikenneonnettomuuksissa ja niiden seurauksissa. Kaikki tienkäyttäjät voivat tehdä onnettomuuksia aiheuttavia virheitä. Kaikki ovat vastuussa siitä, että nämä virheet eivät johda kuolemaan tai vakaviin loukkaantumisiin.
Mitä nollavisio tarkoittaa?
Valtioneuvosto on päättänyt suomalaisen liikenneturvallisuustyön tavoitteeksi sen, että kenenkään ei tarvitse kuolla – ei edes loukkaantua vakavasti – liikenteessä. Sitä on liikenneturvallisuuden nollavisio. Yksikään tienkäyttäjä ei kuitenkaan ole erehtymätön ja onnettomuuksia tapahtuu aina. Nollavision tarkoituksena on näin ollen vähentää kaikkein vakavimpia seurauksia.
Onnettomuuden syitä voi olla satoja. Vain kaksi asiaa kuitenkin ratkaisee sen, miten pahoja vammoja syntyy: minkälainen voima ihmiseen kohdistuu ja miten hyvin hänet on suojattu. Voima riippuu ensisijaisesti auton nopeudesta onnettomuushetkellä. Noudattamalla nopeusrajoituksia ja sovittamalla ajotapa vallitseviin olosuhteisiin, pääsemme paljon lähemmäksi liikennettä, jossa kukaan ei kuole tai loukkaannu vakavasti. Kaikilla on velvollisuus toimia niin, että nollavisio toteutuu. Se edellyttää, että noudatetaan liikennesääntöjä, joista nopeusrajoitukset ovat ratkaisevassa asemassa.
Ajonopeudella on merkitystä
Ajonopeudella on eniten merkitystä siihen, miten vakavia liikenneonnettomuuden seuraukset ovat. Voimaa, jolle keho altistuu törmäyksessä, voidaan verrata vapaaseen pudotukseen. Törmäysnopeus 80 km/h vastaa putoamista talon seitsemännestä kerroksesta. Jos nopeus on 50 km/h, se vastaa putoamista kolmannesta kerroksesta.
Mitä suurempi nopeus, sitä pitempi on reaktioaika ja jarrutusmatka. Reagoiminen ja jalan siirtäminen jarrupolkimelle kestää yleensä 1‑2 sekuntia. Kun nopeus on 100 km/h, se vastaa 28–56 metrin matkaa. Suurempi ajonopeus merkitsee suurempaa törmäysnopeutta ja siten uhreihin kohdistuvaa suurempaa voimaa.
Eloonjäämismahdollisuuksiin kolaritilanteessa vaikuttavat törmäysnopeuden lisäksi auton kestävyysominaisuudet ja turvavyön käyttö. Kun käyttää turvavyötä uudenaikaisessa autossa, joka liikkuu 60–70 km/h, voi jäädä eloon kolarissa saman painoisen henkilöauton kanssa. Ilman turvavyötä ei ole varmuutta, selviytyykö hengissä kolarissa, kun törmäysnopeus on 30 km/h.
Jalankulkijat ja pyöräilijät on otettava huomioon
Monilla taajamakaduilla ja -teillä nopeutta on rajoitettu 30 km/h esimerkiksi liikennemerkeillä ja hidasteilla. Syynä on, että alueella liikkuu paljon jalankulkijoita ja pyöräilijöitä. Nopeusrajoitusta alennetaan usein myös koulujen ja muiden paikkojen lähistöllä, joissa liikkuu paljon lapsia.
Yhdeksän kymmenestä jalankulkijasta jää eloon liikenneonnettomuudessa, jossa auton törmäysnopeus on ollut 30 km/h. Kuitenkin jo 50 km/h törmäysnopeudella kuolleisuus nousee kahdeksankertaiseksi - vain kaksi kymmenestä jää eloon. Kaupunkiliikenteessä on suuri riski, että lapset tai stressaantuneet aikuiset ajatuksissaan juoksevat yhtäkkiä ajoradalle. Bussit ja muut esteet sekä talvinen pimeys voivat haitata näkyvyyttä niin, että autoilijoiden on entistäkin vaikeampi ehtiä reagoimaan ajoissa.
Jotta nopeutta voitaisiin laskea taajamissa 50 km/h:sta 30 km/h:ssa, pelkkä nopeusrajoituksien laskeminen ei riitä. On myös luotava liikenneympäristö, joka ei houkuttele ylinopeuksiin ja joka tarvittaessa rakenteellisesti pakottaa alempiin ajonopeuksiin. Toisinaan voi olla vaikea ymmärtää, miksi nopeusrajoitus on asetettu niin alhaiseksi. Nopeusrajoituksilla on aina turvallisuuden kannalta pätevät perusteet. Tie tai katu voi toisinaan antaa väärän kuvan turvallisuudesta.
Kuva: Liikenneturva
Ylinopeuteen liittyy erilaisia väärinkäsityksiä
”Pahinta, mitä voi tapahtua, on se, että menetän ajokorttini.”
Väärin. Ajokortin menettäminen on vähäistä siihen verrattuna, että itse tai joku toinen menehtyy. Ylinopeus lisää sekä liikenneonnettomuuksien riskiä että pahentaa niiden seurauksia.
”Autoni on turvallinen ja olen hyvä kuski, joten voin ajaa lujaa.”
Väärin. Edes maailman turvallisin auto ei selviä ehjänä suurella nopeudella tapahtuneesta törmäyksestä. Edes maailman turvallisin auto ei selviä ehjänä sivutörmäyksestä nopeuden ollessa yli 50 km/h ja nokkakolarista nopeuden ollessa 80 km/h. Jos ajat suojattoman tienkäyttäjän päälle, hänellä on vain pieni mahdollisuus selvitä hengissä, jos nopeutesi on törmäyshetkellä yli 30 km/h. Koska liikenne on yhteispeliä, ei riitä, että sinä olet taitava. Jos ajat lujaa, et ehdi reagoida, kun joku vähemmän taitava kuski ajautuu väärälle kaistalle tai kun hirvi tai lapsi juoksee tielle. Et ole liikenteessä yksin.
”Ajan ylinopeutta säästääkseni aikaa – minulla on kiire.”
Väärin. Kiire on yksi tavallisimmista syistä, jonka vuoksi ajetaan ylinopeutta. Tämä koskee sekä ammattiautoilijoita että stressaantuneita yksityishenkilöitä. Totuus on, että ajansäästö on hyvin vähäistä. On vaikea ylläpitää samaa nopeutta, koska ennen ohituksia joutuu usein jarruttamaan.
”Ylinopeuden ajaminen ei ole yhtä vaarallista kuin humalassa ajaminen, eli se on ihan ok.”
Väärin. Ei ole ok tehdä jotakin vaarallista, typerää ja laitonta sillä perusteella, että on olemassa vielä vaarallisempia, typerämpiä ja laittomampia asioita. Kuten rattijuoppouskin, ylinopeuden ajaminen vaikuttaa siten, että kuljettajalla on huomattavan paljon vähemmän aikaa reagoida yllättäviin tilanteisiin, mikä lisää sekä onnettomuusriskiä että huonontaa kuljettajan (tai uhrin) henkiinjäämismahdollisuuksia.
”Minun on seurattava liikenteen rytmiä, vaikka kaikki muut ajavatkin ylinopeutta.”
Väärin. Olet aina vastuussa omasta toiminnastasi etkä voi vedota siihen, mitä kaikki muut tekevät. Liikenneturvallisuus perustuu tietysti osittain siihen, että mukautuu liikenteen rytmiin – edellyttäen, että kyse on normaalista liikenteen rytmistä. On siis tärkeää näyttää hyvää esimerkkiä, kun kaikki muut ajavat liian lujaa. Silloin tilanne on kaikkien kannalta turvallisempi.
”Minähän ajan niin lujaa kuin haluan.”
Väärin. Ajokortti on sinun ja yhteiskunnan välinen sopimus. Sinun autonkuljettajan oikeuksien vastapainona ovat velvollisuudet, joihin kuuluu nopeusrajoituksien noudattaminen teillä, joilla ajat. Rajoitukset on asetettu sinun ja muiden turvallisuuden takaamiseksi.
Liikenteen ympäristövaikutuksiin liittyviä väärinkäsityksiä
”On pakko ajaa vähän lujempaa, jotta palaminen olisi optimaalista. Liian hitaasti ajaminen on vähintään yhtä haitallista ympäristölle.”
Väärin. Mitä lujempaa ajat, sitä enemmän polttoainetta moottorin on poltettava. Mitä enemmän polttoainetta palaa, sitä enemmän hiilidioksidia syntyy ja hiilidioksidi edistää kasvihuoneilmiötä.
”Pakokaasut vähenevät sitä mukaa kun markkinoille tulee uusia, vielä parempia autoja.”
Väärin. Tosiasia on, että hiilidioksidipäästöt kasvavat kasvamistaan: tällä hetkellä niitä on 15 % enemmän kuin vuonna 1990. Vaikka suurin osa nykyisistä uusista autoista säästää huomattavan paljon enemmän energiaa kuin vanhemmat mallit, ympäristötavoitteiden saavuttamisessa menee vielä pitkään.
”Kokonaisuuden kannalta minä ja autoni olemme kuin pisara meressä, joten sillä ei ole väliä.”
Väärin. Jokainen suomalainen henkilöauto päästää keskimäärin kolme tonnia hiilidioksidia vuodessa (15 000 kilometrillä), eikä sinun autosi ole poikkeus.
”Pakokaasujen määrä ei kasva, kun ajaa nopeammin – päinvastoin, saastuttaminen kestää lyhyemmän aikaa.”
Väärin. Tosiasia on, että jos kaikki suomalaiset noudattaisivat nopeusrajoituksia, hiilidioksidipäästöt vähenisivät vuosittain 350 000 tonnia. Määrä vastaa runsaan 100 000 auton päästöjä normaaliajossa samalla aikavälillä.
Mietitkö kehitysehdotuksen tekemistä?
Mietityttääkö maanteiden kunto tai liikenneturvallisuus ja haluaisit asiaan parannusta? Liikenteen asiakaspalvelun Palauteväylästä on mahdollista tehdä kehitysehdotus. Ennen kehitysehdotuksen jättämistä tarkista kuitenkin ensin Ehdotusapurista, kannattaako toimenpidettä ehdottaa.
Lisätietoja: