Oikea tilannenopeus on usein hyvin eri asia kuin suurin sallittu ajonopeus, joka liikennemerkillä osoitetaan. On monia syitä, miksi oikea tilannenopeus on usein suurinta sallittua alempi. Näihin kuuluvat sekä ulkoiset olosuhteet että kuljettajan tai ajoneuvon omat rajoitteet: esimerkiksi tien kunto, keli, näkyvyys, ajoneuvon kuormitus ja kuorman laatu, liikenneolosuhteet sekä kuskin vireystila ja ajoneuvon kunto.

Syksyllä ja talvella kuljettajia haastaa muun muassa pimeys, joka on selkeä syy alentaa nopeutta. Ylipäätään nopeus on pidettävä sellaisena, että kuljettaja säilyttää ajoneuvon hallinnan ja saa sen pysäytettyä tarvittaessa kehnoissakin kelioloissa.

Tiekohtainen nopeusrajoitus ja yleisnopeusrajoitus ovat eri asioita

Tiekohtainen nopeusrajoitus osoitetaan aina erikseen liikennemerkillä. Tällöin asiantuntijat ovat arvioineet, että kyseinen nopeus on tielle vielä turvallinen hyvissä olosuhteissa. Kaikilla muilla teillä on voimassa yleisrajoitus – taajamassa 50 km/h ja taajaman ulkopuolella 80 km/h.

Yleisnopeusrajoitusta ei useimmiten osoiteta erikseen liikennemerkillä, vaan maanteillä se alkaa esimerkiksi taajama päättyy -liikennemerkistä silloin, kun sen jälkeen ei osoiteta liikennemerkillä muuta nopeusrajoitusta.

Yleisrajoituksen piirissä on reilut 40 000 kilometriä maanteitä, eli yli puolet koko verkosta (78 000 km). Nämä ovat kuitenkin pienempiä maanteitä, joilla on varsin vähän liikennettä. Kaikkiaan liikennesuoritteesta noin kaksi kolmasosaa tehdään päätieverkolla, jonka pituus on reilut 10 000 kilometriä. Näille teille on asetettu tiekohtaiset nopeusrajoitukset.

Lue lisää: Mikä tilanne? Valitse ajonopeus sen mukaan (Tiedote, Väylävirasto)