Suomen talvessa on varauduttava monenlaisiin kelioloihin, aina hiljalleen leijaavasta lumisateesta sankasti vihmovaan lumimyräkkään. Olipa lumentulo millaista tahansa, maanteillä sen parissa työskentelevät urakoitsijat, jotka vastaavat teiden kunnossapidosta ja hoidosta. Urakoitsijoiden aura-autot lähtevät liikkeelle, kun lunta on satanut tietty määrä. Vilkkaimmat tiet aurataan ensin. Sen jälkeen vuorossa ovat pienemmät, alemman tieverkon tiet. Aurausjärjestyksen määrittävät hoitoluokat, joihin maantiet on jaettu, sillä joka tiellä ei voida aurata samaan aikaan.

Hoitoluokat määrittävät sen, missä kunnossa tien on oltava talvella. Lisäksi hoitoluokka on mittari sille, miten nopeasti ryhdytään toimenpiteisiin kelin huonontuessa. Hoitoluokka määräytyy esimerkiksi liikennemäärien ja tien liikenteellisen merkityksellisyyden mukaan. Lumet aurataan tietyissä määräajoissa ja maanteitä on priorisoitu sen suhteen, mikä osuus käydään ensimmäisenä läpi ja mikä vasta viimeisenä. Korkeimman hoitoluokan tiellä liikkuu 30 prosenttia liikenteestä, mutta joskus aurausaika voi olla pitkäkin.

Tienkäyttäjiltä vaaditaan malttia, sillä jokaisen lähitie ei voi olla ensimmäisenä aurattava tie ja urakoiden etäisyydet voivat olla pitkiä. Mitä korkeampi tien hoitoluokka on, sitä nopeammin se aurataan. Tavoitteena on, että vilkkailla teillä olisi tasaisen hyvä ajaa vuorokauden ympäri. Tämä takaa ennustettavuuden elinkeinoelämälle ja sujuvan työmatkaliikenteen taajamien läheisyydessä. Vilkkaat, esimerkiksi koululaisten käyttämät kävely- ja pyöräilyväylät, hoidetaan myös nopeasti. 

Lunta hiljaisesti tuprutellessa tavoitteena on, että vilkasliikenteisillä teillä sekä kävely- ja pyöräilyväylillä olisi lunta vain muutaman senttimetrin verran. Normaalioloissa vilkkailla teillä ei ole lunta paria senttiä enempää, ja auraamisen jälkeen tiet ovat pääosin paljaana. Jos kuitenkin liikutaan vähäliikenteisellä tiellä, ovat olosuhteet erilaiset kuin pääteillä. Tällaisilla teillä saa olla normaalioloissa lunta viisi senttiä ennen hoitotoimenpiteiden käynnistystä. Koska näillä teillä hoitolenkit ovat pitkiä, tielle voi kertyä lunta runsaastikin ennen aura-auton saapumista. Ajajan tuleekin suhteuttaa oma ajonopeus vallitseviin keleihin.

Lumimyrskyn sattuessa on muistettava maltti liikenteessä ja juna-asemilla

Talvella keli voi muuttua poikkeuksellisen nopeasti. Kun lunta sataa runsaasti, urakoitsija tekee hartiavoimin töitä koko kalustolla. Lumimyräköissä ei teiden kuntoa kuitenkaan voida ylläpitää normaalien laatuvaatimusten mukaisesti. Vaikeimmissa olosuhteissa tieverkko hoidetaan kuntoon tärkeysjärjestyksessä ja ennalta laaditun suunnitelman mukaan. Jos runsas lumisade jatkuu pitkään, voi esimerkiksi aura-auton reittien loppupuolen auraus viivästyä. Pääteilläkin saattaa olla joskus huono ajokeli, sillä kunnossapito vie vaikeassa kelissä oman aikansa. Tieverkon tärkeimmät tiet hoidetaan kuntoon kuitenkin ensimmäisenä.

Urakoitsijan koko kalusto on tällaisilla keleillä yleensä kokonaan käytössä ja suorittaa tiestön hoitoa. Koska vilkkaat tiet pidetään pääosin paljaana talvellakin, urakoitsijan hoitolenkki on näillä teillä melko lyhyt. Vähäliikenteisellä tiellä hoitolenkki taas on keskimäärin noin 70 kilometriä ja hankalassa säässä ajaminen kestää pidempään. Kova tuuli tai runsas lumisade aiheuttavat näillä teillä sen, että lunta kertyy tielle useampi sentti hoitolenkin aikana, vaikka kalusto olisi liikenteessä koko ajan.

Urakoitsijat päivystävät vuorokauden ympäri ja kelimuutoksiin varaudutaan ennakolta. Toimenpiteiden kesto voi kuitenkin joskus venyä niin pitkäksi, että lepoajat tulevat vastaan. Tämä voi vaikuttaa kaluston liikennöintiin, varsinkin jos ongelmallinen keli kestää pitkään.

Myös juna-asemien asemalaitureille kerralla satanut suuri lumimäärä on haasteellinen, sillä koneellista lumenpoistoa ei usein saa turvallisuussyistä tehdä laiturialueilla päiväsaikaan. Lumen poistaminen käsityönä ei myöskään ole mahdollista.

Lumivallin poisto, postilaatikon rikkoutuminen, pysäkin auraus tai liikennemerkin puhdistus

Maantien aurauksen yhteydessä tien liittymään on saattanut muodostua lumivalli. Lumivallin poistaminen kuuluu liittymän omistajalle. Liittymän haltijan tulee muistaa, että vallin poistosta ei saa aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle tai maantien kunnossapidolle. Jos kyseessä on katuliittymä, kadun kunnossapidosta vastaa kunta. Joskus auratessa postilaatikko saattaa mennä rikki vahingossa, koska niitä on vaikea havaita pimeällä tai pöllyävän lumen keskeltä. Posti vastaa sellaisten vahinkojen korvaamisesta, jotka aiheutuvat yleisen tien normaalista kunnossapidosta.

Linja-autoa odotellessa on saattanut miettiä, miksi jokin pysäkki ei ole aurattu. Pysäkit aurataan vasta sateen päättyessä ja sen jälkeen, kun varsinainen tie on saatu aurattua. Vähäisessä lumisateessa pysäkki voidaan jättää tilapäisesti myös auraamatta. Jotkin vilkkaimmista pysäkeistä aurataan kuitenkin samalla kuin tiekin.

Urakoitsija puhdistaa liikennemerkkejä lumesta niin nopeasti kuin on mahdollista. Puhdistuksessa priorisoidaan sellaisia merkkejä, jotka ovat liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä. Puhdistusta tehdään myös lumipyryssä. On kuitenkin muistettava, että tärkeät merkit, kuten nopeusrajoitusmerkit, saattavat sankassa sateessa peittyä kuitenkin uudelleen lumeen, koska urakoitsijan hoitokierros voi kestää.

Lue lisää: 

• Miksi teitä suolataan?
• Miksi lumipolannetta ei hiekoiteta?

Seuraa oman alueesi hoitourakoitsijoita somessa:

• Kunnossapidon somekanavat (Väylävirasto)