Teiden suolauksessa käytetään Suomessa pääasiassa natriumkloridia (NaCl), eli tavallista ruokasuolaa. Toinen käytettävä suola on kalsiumkloridi (CaCl2). Lisäksi suolaseoksissa käytetään paakkuuntumisenestoainetta (kalium tai natriumferrosyanidi). Pohjavesialueilla on myös kokeiltu vaihtoehtona suolaamiselle kalium- tai natriumformiaattia, jotka ovat ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja. Ne ovat kuitenkin selvästi suolaa kalliimpia, mikä rajoittaa niiden käyttöä. Ne eivät myöskään ole aivan yhtä tehokkaita menetelmiä liukkauden torjunnassa kuin suola.

Natriumkloridia (NaCl) on oltava vähintään 97 %. Analyysi tehdään kuivasta suolasta. Paakkuuntumisenestoainetta (kalium tai natriumferrosyanidi) saa olla enintään 150 ppm (0,015 %). Suolan rakeisuudelle ei ole asetettu vaatimuksia. Perinteisesti talvisuolan maksimiraekoko on asetettu arvoon 5 mm ja hienoainesta (seula 0,125 mm) on ollut enintään 5 %. Kalsiumkloridia (CaCl2) sallitaan käytettäväksi vain liuoksena pieninä annoksina ja rakeisen natriumkloridin kostutukseen. Kalsiumkloridi hankitaan yleensä valmiina 32-prosenttisena liuoksena.

Lue lisää:

• Liukkauden torjunta (Väylävirasto)
• Talvihoito (ELY-keskus)
• Pohjavedet ja maaperä (Väylävirasto)

Tiedote 20.11.2024:

• Ainutlaatuisessa kokeiluissa Kuutostiellä Taavetissa testataan formiaatteja tiesuolauksen sijasta | Kaakkois-Suomen ELY-keskus